Saunominen meillä on enemmän kuin lämpöä ja löylyä. Se on yksi aidoimmista tavoista kokea suomalaista kulttuuria, luontoa ja hyvinvointia. Meillä on kaksi perinteistä suomalaista saunaa, joilla molemmilla on oma tunnelmansa.

Savusauna tarjoaa pehmeät, syvät löylyt, tummuneet hirsiseinät sekä puun ja savun tunnusomaisen tuoksun. Savusaunan vieressä vieraat voivat virkistäytyä jääkylmässä luonnon suonsilmässä, ja talvella tarjolla on aito suomalainen avantokokemus.

Suurempi Vihtasauna lämpiää jatkuvalämmitteisellä puukiukaalla ja sopii erityisen hyvin ryhmille. Tulen leikki ja tilava sauna mahdollistaa rennon ja yhteisen saunahetken isommallekin seurueelle.

Puhtaus on meille olennainen osa vieraanvaraisuutta.
Molemmat saunat valmistellaan puhtailla laudeliinoilla, ja saunat, pukuhuoneet sekä muut hygieniatilat pestään huolellisesti jokaisen ryhmän jälkeen. Haluamme, että jokainen vieras voi astua saunaan täysin levollisin mielin ja keskittyä olennaiseen:
lämpöön, löylyyn ja hetkeen.

Saunomaan mahtuu isompikin porukka kerralla!

Koska saunoja on kaksi erillistä, miehet ja naiset voivat saunoa samaan aikaan ilman vuorottelua tai odottelua.

Molemmissa saunoissa on suuret ulkoterassit, joissa voi vilvoitella löylyjen välissä ja nauttia upeista maisemista ja tähtitaivaasta.

Pukuhuoneita on yhteensä kolme. Suihkut ja sisä-WC:t sijaitsevat päärakennuksen yhteydessä.

Vieraidemme käytössä ovat:

• korkeatasoiset shampoot ja suihkusaippuat
• hiustenkuivaajat
• hiustuotteet
• puhtaat laudeliinat
• Lisämaksusta: sandaalit, puhtaan raikkaat pyyhkeet, kylpytakit sekä uima-asut.

Savu. Löyly. Koivu. Tuli. Kylmä vesi. Hiljaisuus.

Suomalaisen Saunan Tarina:

Suomalaisille sauna oli vuosisatojen ajan paljon enemmän kuin paikka peseytymiseen.

Perinteisessä suomalaisessa kulttuurissa sauna oli pyhä tila, jossa tuli, vesi, savu ja höyry kohtasivat.

Sauna nähtiin paikkana näkyvän ja näkymättömän maailman välillä — tilana puhdistumiselle, parantumiselle ja elämän tärkeisiin hetkiin valmistautumiselle. Saunassa synnyttiin, hoidettiin sairaita, valmistauduttiin avioliittoon morsiussaunan rituaaleissa ja pestiin vainajat viimeiselle matkalleen. Sauna kulki ihmisen mukana koko elämänkaaren ajan.

Sen rauhaa ei saanut rikkoa. Saunassa käyttäydyttiin kunnioittavasti, sillä saunalla uskottiin olevan oma henki ja haltija.

Savusauna – Lähimpänä Alkuperää

Kaikista suomalaisista saunaperinteistä savusauna on ehkä lähimpänä vanhaa maailmaa. Ei koneiden huminaa. Ei kiirettä.

Vain tummuneet hirsiseinät, kuumat kivet, puun ja savun tuoksu sekä hitaasti ympärille kietoutuva löyly.

Sitten tulee vastakohta: Astut ulos kylmään ilmaan, vedät syvään henkeä ja, jos uskallat, pulahdat jäiseen veteen.

Tuo hetki lämmön ja kylmän, tulen ja veden, hiljaisuuden ja hengityksen välillä tiivistää jotain olennaista suomalaisesta saunakulttuurista.

Savu. Löyly. Hiljaisuus.

Tervetuloa suomalaiseen saunaan MOOSE HILLissä.

Löyly – Saunan Henki

Suomen sana löyly tarkoittaa enemmän kuin pelkkää höyryä. Vanhoissa suomalaisissa uskomuksissa löyly liittyi myös henkeen, hengitykseen ja elinvoimaan. Kun vettä heitetään kuumille kiville ja höyry nousee, sauna ikään kuin herää eloon.

Vielä tänäkin päivänä suomalaiset puhuvat hyvistä, pehmeistä tai vahvoista löylyistä aivan kuin löylyllä olisi oma luonteensa.

Koivu, Vihta Ja Parantava Sauna

Koivulla on ollut pitkään erityinen asema suomalaisessa perinteessä. Vihta on koivunoksista sidottu kimppu, jota käytetään saunassa. Löylyssä lämmenneet lehdet vapauttavat tuoksunsa ja hellivät ihoa. Koivun tuoksu, saunan lämpö ja vihdan rytmikäs kosketus luovat vahvan yhteyden luontoon. Saunaa pidettiin perinteisesti myös parantamisen paikkana. Kansanparantajat hoitivat siellä sairaita, ja saunalla puhdistettiin sekä kehoa että mieltä ennen elämän tärkeitä vaiheita.

Saunatonttu – Saunan Vartija

Vanhan suomalaisen kansanperinteen mukaan jokaisella saunalla saattoi olla oma suojelushenkensä, saunatonttu.

Sitä kuvattiin monin tavoin — joskus vanhana miehenä, joskus naisena ja joskus salaperäisenä hahmona, joka eli hiljaa saunan varjoissa. Saunatontun uskottiin suojelevan saunaa, vahtivan tulta ja odottavan saunojilta hyvää käytöstä.

Metelöintiä, kiroilua ja epäkunnioittavaa käytöstä vältettiin. Saunojien jätettiin vielä lämpöä ja löylyä myös saunan haltijalle.